Biomassin ja MSW voimalaitoksen käyttö biomassanenergian sähkön tuottamiseksi

Biomassan ja jätteenkäsittelyvoimala käyttää biomassasta energiaa sähköntuotantoon, mikä on yksi uusiutuvista energialähteistä. Se sisältää maatalous- ja metsätalousjätteen suoraa polttamista sähköntuotantoon, maatalous- ja metsätalousjätteen kaasumista sähköntuotantoon, jätteiden polttamista sähköntuotantoon, jätekaasun käyttöä sähköntuotantoon sekä biokaasun käyttöä sähköntuotantoon. Maailman biomassan ja jätteenkäsittelyvoimalat alkoi kehittyä 1970-luvulla. Tuolloin, kun maailman öljykriisi puhkesi, Tanska aloitti aktiivisesti kehityksen siirtymään puhtaampiin ja uusiutuviin energialähteisiin edistämällä esimerkiksi ohrakeittoja käyttävien biomassavoimaloiden rakentamista. Vuodesta 1990 lähtien biomassan ja jätteenkäsittelyvoimalat ovat alkanneet kehittyä nopeasti monissa Euroopan ja Amerikan maissa.

Kiina on suuri maatalousmaa, jolla on runsaasti biomassa- resursseja. Erilaiset viljelykasvit tuottavat yli 600 miljoonaa tonnia oksaa joka vuosi, joista noin 400 miljoonaa tonnia voidaan käyttää energiana. Maan metsien kokonaisbiomassa on noin 19 miljardia tonnia, ja saatavilla oleva määrä on 900 miljoonaa tonnia, joista energiana käytettävissä oleva kokonaismäärä on noin 300 miljoonaa tonnia. Jos sitä käytetään tehokkaasti, kehityspotentiaali on valtava.

Biomassan ja jätteenkäsittelyvoimaloiden teknologian edistämiseksi valtiolliset viranomaiset hyväksyivät vuodesta 2003 lähtien kolme oksavoimaloimakokeilua Hebeisin Jinzhoun, Shandongin Shanxianissa ja Jiangsun Rudongissa, julkaissivat "Uusiutuvan Energian Lainsäädännön" ja toteuttivat biomassalle suotuisan verkkoon liittyvän sähkönhinnan sekä muita liittyviä tukipolitiikkoja, mikä on saanut biomassavoimalat ja erityisesti makean sorghumin oksavoimalat kehittymään nopeasti.

Kansallisen "Yhdeksännen viiden vuoden ohjelman" kehittämismääritelmien mukaan Biomassan ja jätteen energiakapasiteetti kasvaa tulevaisuudessa 5,5 miljoonaa kilowattia. Julkaistussa "Uusiutuvan energian keskipitkän kehityssuunnitelman" mukaisesti on myös määritelty, että biomassan ja jätteen energiakapasiteetti on 30 miljoonaa kilowattia vuoteen 2020 mennessä. Kehitysmäärittelyt huomioon ottaen valtio on päättänyt varata varoja teknologian kehittämiseen, laitteiston valmistukseen, uusiutuvan energian testaamiseen ja todistamiseen liittyvien teollisuuspalvelujärjestelmien rakentamiseksi. Yleisesti ottaen biomassan ja jätteen sähköasemateollisuudella on laaja kehityskatsaus.